Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -Museon Tuki ry:n kevätkokous pidetään Seinäjoella Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla (Kauppakatu 17) keskiviikkona 28.3.2018 klo 17.00.

Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (§ 12) ja tukiryhmän muodostaminen. Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30.

Ohjelmalehtisen voit ladata tästä.

Kustannusosakeyhtiö Amanita on julkaissut itsenäisyyspäivänä teoksen Suojeluskunnat 100 vuotta. Se täydentää hienolla tavalla Suojeluskunnat edelläkävijänä – vapaaehtoisesti sotilaskuntoon Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla 25.1.2017 avattua näyttelyä.

Kirjaa on painettu numeroitu 2018 kappaleen erä ja siinä on ainutlaatuinen kuvitus 350 esine- ja arkistokuvaa.

Kirjaa voi tilata os. Kari Kinnunen 045 112 3500 tai kari.kirja@hotmail.com

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin keskiviikkona 29.11.2017 Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla. Paikalla oli 19 henkilöä joko oman taustayhteisönsä edustajana tai henkilökohtaisesti. Ennen vuosikokousta yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Jokisalo luovutti yhdistyksen tilintarkasta Turo Jaakkolalle yhdistyksen akryylimuovisen paperipainon ja hallituksen jäsen Hannu Ilolaksolle yhdistyksen pöytästadaarin. Puhetta kokouksessa johti Seppo Peltola.

Normaalien kokousasioiden eli toimintasuunnitelman vahvistamisen, tulo- ja menoarvion hyväksymisen sekä liittymis- ja jäsenmaksuista päättämisen lisäksi valittiin kokouksessa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi edelleen Jorma Jokisalo ja erovuoroisten hallituksen jäsenten eli Aki Kinnusen ja Pirkko Vettenrannan tilalle Timo Fors ja Aliisa Pikkarainen. Risto Känsälä ja Kaisu Norrbacka valittiin uudelleen ja muut hallituksen jäsenet Mika Hakanpää, Hannu Ilolakso , Raimo Latvala ja Timo Sysilampi jatkavat hallituksen jäseninä.

Tilintarkastajiksi valittiin edelleen Turo Jaakkola KHT ja Simo Viitaniemi HT sekä varalla Timo Paavola. Turo Jaakkola esitti, että yhdistykselle kyllä riittää yksikin tilintarkastaja ja päätettiin, että ensi vuonna muutetaan sääntöjä siltä osin. Nyt päätettiin muuttaa sääntöjä siten, että Valtuuskunta päätettiin lakkauttaa ja tilalle perustetaan alueellinen tukiryhmä yhdistyksen toiminnan tueksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sääntöjen 9§ poistetaan. Lisäksi muutetaan 6§ siten, että nykyisen hallituksen jäsenmäärän 8 henkilöä sijasta valitaan 6-8 jäsentä.

Jorma Jokisalo luovuttaa Turo Jaakkolalle akryylimuovisen paperipainon, jonka sisään on kaiverrettu Tuki ry:n kauniisti kuvioitu tuotemerkki.

Jorma Jokisalo luovuttaa Hannu Ilolaksolle yhdistyksen standaarin hänen täytettyään 60 vuotta 24.9.2017

Seinäjoen Kampustalon konserttisali oli vain puolillaan mutta se ei tahtia haitannut kun Laulu- ja soittoyhtiö Rempallaan esiintyi kapellimestari Jussi Asun johdolla lauantaina 25.11. Solisteina olivat Jaana-Stiina Ala-Korpi, Esa Kivimäki, Juhani Korhonen ja Erkki Luumi. Mukana oli myös lauluyhtye Roikastajat.

Konsertti aloitettiin yhteislauluna Jooseppi Riipan säveltämällä ja sanoittamalla kappaleella Kotimaani ompi Suomi, jonka yleisö mukana lauloi seisaaltaan. Seuraavana kappaleena oli Suomen kaartin paluulaulu, jonka Jaana-Stiina Ala-Korpi esitti yhdessä Roikastajien kanssa. Hän esitteli kappaleen ennen esitystä kertoen kuinka isänsä oli lähtenyt 17-vuotiaana vapaaehtoisena sotaan, missä hän oli oppinut sota-ajan lauluja, jotka hän sitten opetti tyttärelleen. Niinpä Jaana-Stiina ei ollut oppinut lainkaan perinteisiä lastenlauluja ja lauloi sitten tämän kappaleen kansakoulun laulukokeessa.

Juhani Korhosen ensimmäinen kappale oli Tuu tuu tupakkarulla. Lappi on aina innostanut suomalaisia niin myös Kalervo Hämäläisen sanoittama ja säveltämä kappale Lapin äidin kehtolaulu, jonka Juhani Korhonen toisena kappaaleena erinomaisesti tulkitsi. Jussi Asun säveltämä ja sanoittama kappale Kirjeen sulle kirjootan laulettiin sitten taas yhteislauluna.

Raatteentie tunnetaan maailmalla mallina kuinka ylivoimainen vihollinen lyötiin ja tämän Kalevi Hautamäen säveltämän ja Rauno Solion sanoittaman kappaleen esitti Korsuorkesterista tuttu Erkki Luumi yhdessä Roikastajien kanssa. Hänen toinen kappale oli vuonna 1963 radion musiikkilistoille noussut Matalan torpan balladi.

Esa Kivimäen laulama ja Jukka Mäki-Jaskarin trumpettisoolon soittama Rauno Lehtisen säveltämä ja sanoittama kappale On hetki jäi mieleen vuoden 1968 Suomen Euroviisukarsinnoista, jossa kappaleen esitti Aarno Raninen.

Vain yksi suomalainen sävelmä on kiirinyt maailmalaajuiseksi sävellykseksi, josta on tehty ainakin 100 levytystä niin englanniksi, saksaksi, ym. Letkis – Minne tuuli kuljettaa. Kappaleen on säveltänyt Rauno Lehtinen/Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Katri Helena osallistui tällä sävelmällä Eurovision laulukilpailun Suomen karsintaan 1965. Sitä ei tosin valittu itse kilpailuun. Letkis-sana kerrotaan tulevan sanoista Let´s kiss. Kappaleen esitti Jaana-Stiina Ala-Korpi.

Suomalainen ammentaa voimansa melankoliasta ja sellainen on myös suomenruotsalaisen säveltäjän Georg Malmstenin ja Roine Ryynäsen sanoittama kappale Särkynyt onni, jonka esitti Erkki Luumi. Oolannin sota tarkoittaa Pohjanlahdella ja Suomenlahdella käytyjä Krimin sodan (1853-1856) taisteluita. Kappale esitettiin Erkki Luumin johdolla yhteislauluna.

Seuraava laulu veti suomen kansaa nenästä. Tango Pelargonia oli tarkoitettu parodiaksi, mutta 1960-luvun suomalainen tangoyleisö otti sen tosissaan. Kappaleen on sanoittanut ja säveltänyt Kari Kuuva ja menestyksen myötä mainospiirtäjänä toiminut Kuuva uskalsi heittäytyä kokoaikaiseksi muusikoksi. Konsertissa sen esitti Jaana-Stiina Ala-Korpela. Kappaleessa tuli erityisen hyvin puhaltimet esiin.

Frans Emil Sillanpään tekstin ja Aimo Mustosen säveltämä kappale Sillanpään marssilaulu perustuu Sillanpään syksyllä 1939 kirjoittamaan runoon, joka julkaistiin lokakuussa Suomen Kuvalehdessä. Se on vastaveto sotilasosaton renkutukselle “Maailman Matti”. Kappale laulettiin konserttiyleisön yhteislauluna seisten.

Iltatuulen viesti jakoi 1960-luvulla iskelmärintaman kahtia. Kappaleesta joko tykättiin tai inhottiin. Se pysyi radion Lista-ohjelman listalla yli 90 viikon ajan. Martti Jäppilän sanoittaman ja säveltämän kappaleen esitti Erkki Luumi yhdessä Roikastajien kanssa ja kappale sopi erityisen hyvin tälle äänilajille. 1970-luvulla periaate oli, ettei saa laulaa isänmaallisia lauluja vaan mieluummin ulkomaisia ja erityisesti itään päin kallellaan olevia kappaleita. Niinpä Jukka Kuoppamäen sanoittama ja säveltämä kappale Sininen ja valkoinen olikin raikas tuulahdus tältä vuosikymmeneltä. Sen esitti Erkki Lyymi ja Roikastajat.

Viimeisenä varsinaisena kappaleena laulettiin Jaakko Juteinin sanoittama laulu Arvon mekin ansaitsemme yhteislauluna. Tämän kappaleen sanat olisivat saaneet olla käsiohjelmassa. Sen verran ne olivat jo monelta unohtuneet.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry:n puheenjohtaja Jorma Jokisalon suorittaman kukituksen jälkeen esiintyjät lauloivat vielä päätöskappaleena Raul Reimanin sanoittaman ja iskelmälaulaja Kari Tapion usein esittämän musiikkikappaleen Olen suomalainen.