Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivät pidetään Parolassa Panssariprikaatissa 20.-21.5.2017.
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -Museon Tuki ry on jäsenyhdistys Vapaussodan Perinneliitolle.

Kesäpäiville voivat osallistua yhdistyksemme jäsenet.

Oheisessa liitteessä on tarkempi ohjelma, kuljetukset ja ohjeet ilmoittautumiseen. Ilmoittautujille toimitetaan myöhemmin matkan linja-autokuljetuksen reitti ja aikataulu.

Liitteenä on myös puheenjohtajan jäsenkirje 2 asiasta.

Ilmoittautumiset Veli Suvannolle viimeistään 2.5.2017 email: veli.suvanto@netikka.fi

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaa perinneyhdistys ry järjestää Suomi 100 ohjelmaan kuuluvan seminaarin Seinäjoella lauantaina 11.3.2017 klo 12.30 -17.00.

Tapahtumapaikkana on Kampustalon Seinäjoki sali, osoite Kalevankatu 35 (Kampusranta). Seminaarin aihe on: ”100 vuotta Venäjän helmikuun vallankumouksesta ja sen vaikutus Suomen itsenäisyysajatteluun.”

JÄÄKÄRIN TIE – NÄYTELMÄN ESITYSPÄIVÄT

26.2.2017 KLO 14:00 ja klo 18:00 SEINÄJOELLA, SEINÄJOKI-SALISSA, Kampustalo, Kalevankatu 35, 60100 Seinäjoki

12.3.2017 KLO 17:00 ORAVAISISSA, ÅRVASGÅRDEN UF- lokal, Slagfältsvägen 20, 66800 ORAVAIS

19.3.2017 KLO 14:00 JA KLO 18:00 VAASASSA, SKAFFERIET RITZ, Kirkkopuistikko 22 A, 65100 Vaasa

Lipunmyynti:  http://www.netticket.fi/jaakarin-tie

Lippujen hinnat: aikuiset 15,00 €, nuoret ja varusmiehet 5,00 €, ryhmälippu 250,00 € (12,50 € /henkilö/ vähintään 20 henk. ryhmä).

NÄYTELMÄN ESITTELY:

Näytelmän päähenkilöinä on kaksi nuorta miestä, jotka lähtevät sydäntalvella vuonna 1916 pienen ryhmän kanssa hiihtämään yli Merenkurkun Westeröstä Uumajaan. Etappitalolla tapahtuu inhimillisiä kohtaamisia, ihastuksiakin! Tarkoituksena on päästä sieltä edelleen Saksaan sotilaskoulutukseen. Tehtävä oli vaarallinen, sillä matka tehtiin salaa venäläisiltä viranomaisilta. Päähenkilöt selviytyvät Lockstedtin – leirille, Preussiin Jääkärikoulutukseen. Koulutuksen aikana he kokevatkin monia yllätyksiä kaksivuotisen matkansa eri vaiheissa.

Näytelmässä kuullaan hienoja lauluja, musiikkia; toimintaa ja romantiikkaa.

Jääkärikoulutukseen lähdettiin koko laajan Pohjanmaan maakunnan alueelta. Esitys tapahtuu osin myös ruotsinkielellä. Esityksessä vieraskieliset osat on tekstitetty suomeksi!

Föreställningarna i Vasa och Oravais är textade på svenska!

Katso myös: http://suomifinland100.fi/event/jaakarin-tie-naytelma-kesto-130-h/

Ohjaus: draamapedagogi Kirsti Mäkelä; Näytelmän käsikirjoittaja: FM Jukka Vieri, avustava kirjoittaja Tuula Lahdenmäki

Laulut, musiikki ja äänitehosteet: Teemu Sytelä; Lavastus: Karmo Mende; Puvustus ja tarpeisto: Maarit Honkonen

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa avattiin 25.1.2017 näyttely Suojeluskunnat edelläkävijänä -vapaaehtoisesti sotilaskuntoon. Näyttely käsittää suojeluskuntien koko elämänkaaren alkaen itsenäistymisen varhaisvuosista ja päättyen niiden lakkauttamiseen vuonna 1944. Vuoden loppuun saakka kestävässä näyttelyssä on esillä satakunta esinettä ja puolensataa valokuvaa eri puolilta Suomea. Näyttelyn käsikirjoituksen on laatinut yliluutnantti evp Raimo Nissinen. Esineet on koottu keräilijä Juha Levosen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kokoelmista.

Tilaisuuden avasi ja näyttelyn esitteli eversti Jorma Jokisalo tuoden esille järjestön toiminnan kapasiteetit, monialaisuuden ja vapaaehtoisten aktiivisuuden, joka oli merkittävästi suurempi kuin nykyisten vapaaehtoisten maanpuolustuksen piirissä toimivien järjestöjen yhteisvaikutus. Suojeluskuntiin kuului 1920-1930 luvulla 85 000-100 000 jäsentä ja suurimmillaan keväälä 1941 järjestöön kuului 126 000 miestä ja noin 70 000 13-16 vuotiasta suojeluskuntapoikaa, joka nimi jatkosodan aikana muuttui sotilaspojiksi. Suojeluskuntajärjestön rinnalla uurasti Lotta Svärd järjestö, joka oli laajimmillaan sotiemme aikana, jolloin siihen kuului 150 000 toimivaa jäsentä ja noin 50 000 lottatyttöä eli pikkulottaa.

Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti FT Erkki Vasara kertoi suojeluskuntaurheilun historiasta. Urheilu kuului suojeluskuntien järjestötoimintaan alusta lähtien. Lajeiksi valikoituivat maanpuolustusvalmiutta ja fyysistä kuntoa ylläpitäviä lajeja, kuten hiihto, ammunta, yleisurheilu ja pesäpallo. Myös suunnistusta harrastettiin. Sotilasottelu tuli suojeluskuntien kilpailuohjelmaan 1930-luvun jälkipuoliskolla. Laji valmensi sodan lähitaistelutilanteita varten. Kilpailu koostui ylämäkijuoksusta, käsikranaatin heitosta, pistintaistelusta, ammunnasta ja poteron kaivamisesta.

Seinäjoen yhteiskoulun historian ja yhteiskuntaopin lehtori FM Outi Simola esitelmöi lottatytöistä ja suojeluskuntapojista. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen tyttö- ja poikaosastot olivat Suomen historian suurimpia nuorisojärjestöjä. Nuorisotoiminnallaan järjestöt halusivat varmistaa aatteensa ja työnsä jatkumisen. Poikatoimintaa oli jo vuosien 1918 ja 1920 välillä. 13-16 -vuotiaiden poikien ryhmiä kutsuttiin “oravakomppanioiksi”. Järjestöjohtoinen nuorisotyö alkoi 1920-luvun alussa. Suuri osa toiminnasta keskittyi urheiluun, jonka avulla poikia tuli kasvattaa kuriin, järjestykseen, hyvään käyttäytymiseen sekä opettaa maanpuolustustaitoja. Nopeasti kehittyneen poikatoiminnan innoittamana perustettiin 1930-luvun alussa 10-17 -vuotiaille tytöille pikkulottatoimintaa, joka levisi nopeasti varsinkin maaseudulla. Pikkulottien toiminnassa korostuivat viikottaiset kokoontumiset ja aikuisten lottien avustaminen.

Amanuenssi-museolehtori Kirsi Hänninen kutsui vielä lopuksi Seinäjoen yhteiskoulun kahdeksasluokkalaiset avaamaan lähes satapäiselle näyttelyvieraalla matkalaukkunsa, joka sisältää esineistöä ja valokuvia kriisiajan tarpeistosta.

Katso kuvat ja kuvateksit. Kuvat Juha Levonen jos ei muuta mainita

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -Museon Tuki ry:n kevätkokous pidetään Seinäjoella Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -Museolla (Kauppakatu 17) keskiviikkona 29.3.2017 klo 17.00. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (§ 12). Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30. Kokouksen jälkeen alkaa (noin klo 18.00) tarinailta ja aiheena on Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -Museon vaiheet. Tervetuloa muutkin kuin tähänastiset jäsenet. Hallitus.