Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotisjuhlaa vietettiin Tammisunnuntaina 29.1.2023 Tampereella. Päivä alkoi messulla Tampereen Tuomiokirkossa kello 10, jossa saarnan piti tuomiorovasti Olli Hallikainen. Alkusanat lausui Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Koskela. Mieskuoro Kelot esiintyi johtajanaan Jussi Tamminen. Jumalanpalveluksen päätteeksi tuomiorovasti Olli Hallikainen lähetti seppelpartiot Narvan marssin tahdissa.

Buffet-lounas tarjoiltiin kello 12 Tampereen Suomalaisella Klubilla ja varsinainen Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotisjuhla aloitettiin kello 13 samassa paikassa salintäyteisen eli noin sadan kutsuvieraan voimin. Aluksi kuultiin Vapaussodan Perinneliiton kunniamarssi Vapauden Marssi, jonka on säveltänyt Tommi Suutarinen. Tervehdyspuheen piti perinneliiton puheenjohtaja Tapani Tikkala tuoden esiin liiton historiaa vapaussodan synnystä 105 vuotta sitten ja liiton perustamisen alkuajoista 30 vuotta sitten aina nykypäivään saakka.

Arvokasta juhlaa kevensi lauluillaan aina välissä Poikakuoro Pirkanpojat johtajanaan Jouni Rissanen. Kuoro koostui noin 20 pojasta, joista osalla oli äänenmurros jo mennyt ohi ja laulu siksi lähes kuin mieskuorossa. Ennen juhlapuhetta kuoro esitti Jean Sibeliuksen säveltämän ja Heikki Nurmion sanoittaman Jääkärimarssin ja juhlapuheen jälkeen Sillanpään marssilaulun, jonka on säveltänyt Aimo Mustonen ja sanoittanut Frans Emil Sillanpää.

Juhlapuheen piti professori Martti Häikiö. Hän aloitti lainauksella: ”Akateemikko Eino Jutikkala: Vaikein askel kansakunnan syntymässä astutaan itsenäisyyden julistamisen ja itsenäisyyden välillä. Tätä askelta nimitetään Suomen historiassa vapaussodaksi. Sana kertoo vain osatotuuden siitä mitä tapahtui vuonna 1918, mutta ilmaisee sodan pysyvän lopputuloksen.” Varsinaisen puheensa yksi kokokohta oli esitys: ”Vapaussodan perinneyhteisöjen yhteisenä tavoitteena voisi olla Vapaussodan historiapuiston aikaansaaminen. Sitä kohti edettäisiin pienin askelin, aluksi Vapaussodan laajan perinneyhteisön, tukijoiden ja sijaintikunnan tai -kaupungin omin voimin. Ehkä jonakin päivänä valtiovallan tukemana ja ylläpitämänä. Rahoituksen kannalta tällaisissa hankkeissa on kaksi varsin erilaista vaihetta: perustaminen ja ylläpito. Alusta lähtien on syytä ajatella, miten paikka pidetään yllä vuosikymmenten perspektiivissä”.

Tervehdykset juhlaan toivat: kansanedustaja Veijo Niemi (Eduskunta), evl Tommi Marttinen (Puolustusvoimat), kaupunginhallituksen 2 vpj. Kalervo Kummola (Tampereen kaupunki), tuomiorovasti Olli Hallikainen (Tampereen seurakunta), pj. Matti Soini (Vapaussoturien Perinnesäätiö).

Juhlassa julkistettiin perinneliiton 30-vuotishistoriikki ja paljastettiin perustamiskokouksesta kertova muistolaatta. Liitto perustettiin Tampereen Suomalaisella Klubilla Tammisunnuntaina 30.1.1993. Muistolaatan paljastivat liiton edellinen toiminananjohtaja Arja Alkman yhdessä dosentti Mikko Uolan kanssa.

Päätössanat lausui perinneliiton kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaari. Hänelle luovutettiin juhlassa perinneliiton pienoislippu numero 2. Ensimmäinen pienoislippu jää liitolle. Juhlatilaisuus päätettiin Poikakuoro Pirkanpoikien ja yleisön laulamaan Maamme-lauluun.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin keskiviikkona 23.11.2022 Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla. Paikalla oli 9 henkilöä joko oman taustayhteisön edustajana tai henkilökohtaisesti.

Avaussanoissaan puheenjohtaja Timo Sysilampi palasi viimeisimpiin yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien järjestämiin tapahtumiin. 5.10.2022 oli ”Sotilaan pitkä tie kotiin” -luentotilaisuus Seinäjoen kaupungin Valtuustosalissa järjestäjänä Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys. Luennon piti rajavartijamestari evp Mika Albertsson sankarivainajien etsintäryhmä Taipaleesta, joka on tuonut yli 300 sankarivainajaa Karjalankannakselta. Kyseessä oli Albertssonin viimeinen luento tästä aiheesta ja sikälikin ainutlaatuinen tilaisuus, jonka Albertsson oli nimennyt kunniatehtäväkseen. Tilaisuuteen osallistui lähes sata henkeä.

Lottajohtaja Fanni Luukkosesta on valmistunut kauan odotettu henkilökuvadokumentti Sotalotta: Fanni Luukkonen Lotta Svärdin johtajana 1929-1944. Dokumentin on käsikirjoittanut dokumentaristi ja sotakamreeri Raimo Salo ja se sai ensi-iltansa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa 9.11.2022. Paikalla oli runsaat 50 kuulijaa.

Samana päivänä dosentti Lassi Saressalo piti Apila-kirjaston Jaaksi-salissa luennon Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoamisesta, josta tuli helmikuussa kuluneeksi 80 vuotta (Suomen kaukopartiotoiminnan suurin yksittäinen tehtävä). Jussi Orrenmaa oli yksi osanottajista, ja hän on kertonut kaukopartiomatkasta. Hän toimi kuuluisan kaukopartiojohtajan, Mannerheim-ristin ritari Ilmari Honkasen lähettinä. Tilaisuuteen osallistui noin 70 kuulijaa.

Kolmas samana iltana järjestetty luento oli tietokirjailija Kari Kallosen luento partisaaneista Hotelli-ravintola Alman Pollarin talossa. Tilaisuuden järjesti Hotelli-ravintola Alma yhteistyössä alueen reserviläisjärjestöjen kanssa. Luentotilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä henkilöä.

16.11.2022 oli Tarinailta asekätkennästä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla. Järjestelyissä Seinäjoen reserviläisjärjestöt sekä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Pertti Kuoppala Seinäjoelta kertoi isänsä Jaakko Kuoppalan muistiinpanojen ja -muistojen pohjalta Seinäjoen tapahtumia asiassa. Jaakko Kuoppala oli pidätettynä ja linnassa ko. asian vuoksi. Ari Kivimäki kertoi isänsä Jaakko Kivimäen vaiheista asekäntentään liittyen ja Martti Hallasuo kertoi lisäksi paappansa Leo Hallasuon osallisuudesta asekätkennässä Helsingissä. Paikalla 40 kuulijaa.

Normaalien kokousasioiden eli toimintasuunnitelman vahvistamisen, tulo- ja menoarvion hyväksymisen sekä liittymis- ja jäsenmaksuista päättämisen lisäksi valittiin kokouksessa erovuorossa oleva yhdistyksen puheenjohtaja Timo Sysilampi uudelleen puheenjohtajaksi ja yhdistyksen hallituksen erovuoroiset jäsenet  Mika Hakanpää, Martti Hallasuo, Hannu Ilolakso ja Raimo Latvala uudelleen hallitukseen. Hallituksen vanhoina jäseninä jatkavat Timo Fors, Risto Känsälä, Kaisu Norrbacka ja Seppo Peltola.

Toiminnantarkastajiksi valittiin edelleen Marko Pänkälä ja Kyösti Kaminen sekä varatoiminnantarkastajiksi Pekka Piispanen ja Mika Rautio.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry:n syyskokous pidetään Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla os. Kauppakatu 17, Seinäjoki keskiviikkona 23.11.2022 klo 18.00.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (11 §).

Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.

Tervetuloa

Hallitus

Tarinailta asekätkennästä 16.11.2022 Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla. Ennen omakustanteisia kahvia kello 17.30 voi tutustua valokuvanäyttelyyn Matti Laurilan elämästä piharakennuksessa. Järjestelyissä Seinäjoen reserviläisjärjestöt sekä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Pertti Kuoppala Seinäjoelta kertoo isänsä Jaakko Kuoppalan muistiinpanojen ja -muistojen pohjalta Seinäjoen tapahtumia asiassa. Jaakko Kuoppala oli pidätettynä ja linnassa ko. asian vuoksi. Martti Hallasuo kertoo lisäksi isänsä osallisuudesta asekätkennässä.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin keskiviikkona 19.5.2022 Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirien piiritoimistolla. Paikalla oli 7 henkilöä joko oman taustayhteisönsä edustajana tai henkilökohtaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Timo Sysilampi avasi kokouksen ja toi esille kevään tärkeimpiä tapahtumia yhdistyksellemme. Lotta Svärd 100 vuotta -näyttely on ollut esillä tammikuun loppuun 2022. Maaliskuussa vaihtuvaksi näyttelyksi tuli Suojeluskuntatalo, kotini. Näyttelyn tarkoituksena on tuoda Alvar Aallon suunnittelemaan suojeluskuntataloon yksityisemmän näkökulman. Ajatus on ollut hyvä mutta toteutus on yllättävän vaatimatonta. Esineistöä on vähän ja varsinkaan viskipullon esilletuloa ei voi käsittää. Museolla olisi kyllä ollut parempaakin aineistoa. Pohjanmaalla eikä varmastikaan ainakaan Laurilan kotona puhuttu sisällissodasta vaan vapaussodasta.

Seinäjoen kahden museon pihassa olevien neljän museotykin kunnostus ja maalaustyöt ovat edelleen siirtyneet. Nyt näyttää siltä, että hanke siirtyy kokonaan ensi vuoden puolelle.

Puhetta kokouksessa johti yhdistyksen puheenjohtaja, sihteerinä oli yhdistyksen rahastonhoitaja Hannu Ilolakso ja pöytäkirjantarkastajina toimivat Seppo Peltola ja Kaisu Norrbacka. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden osalta huomioitiin kevätkokouksen ohjeet. Sääntöjemme mukaan kokous on pidettävä tammi-toukokuun aikana. Kokous kuuli vuoden 2021 toimintakertomuksen ja tilikertomuksen sekä päätti toiminnantarkastajien kertomuksen perusteella myöntää tili- ja vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille. Tilikauden tulos oli 685,60 € ylijäämää.