Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry

  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Yhdistyksen synty
  • Hallitus
  • Säännöt
  • Kokoukset
  • Tapahtunutta
  • Toimintaa
  • Lahjoitus
  • Liittyminen
  • Myyntituotteet
  • Linkit

Copyright © 2026 · Kirjaudu sisään

Syyskokous 16.11.2026

26.10.2026

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry:n vuosikokous pidetään EP:n Reserviläispiirien tiloissa, Impivaarantie 25, 60420 Seinäjoki  maanantaina 16.11.2026 klo 18.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (11 §).

Kokouksen yhteydessä on mahdollista ostaa Markus Anajan toimittama historiateos: Suojeluskuntaperheen perinnetyö 1981 – 2021. Kovakantisen kirjan myyntihinta on 20 euroa. Myynnissä on myös Juhani Lanton Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historiaa 1917-1944 käsittelevä teos Kytösavun mailta. Teoksen myyntihinta on poikkeuksellisen edullinen vain 5 euroa.

Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.

Tervetuloa

Hallitus

Kategoriassa: Uutiset

Suojeluskuntatalon remontti viivästyy

10.9.2026

Seinäjoella sijaitsevan suojeluskuntatalon remontin oli tarkoitus valmistua kesäkuussa 2026. Remontin aloittaminen on kuitenkin viivästynyt.

Seinäjoen meosetoimenjohtaja Riku Hämäläinen kertoo, että Alvar Aallon suunnittelemassa suojeluskuntatalossa sijaitseva Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo pysyy toistaiseksi suljettuna. Rakennuksessa on tehty kartoittavia tutkimuksia, minkä vuoksi rakenteita on avattu. Osa rakenteista on suljettu, mutta varsinaista suurempaa remonttia ei kuitenkaan vielä aloitettu.

– On ollut kaikkein helpoin ratkaisu, että museo on nyt toistaiseksi suljettuna. Rakennuksen kunto on sellainen, ettei sitä voida pitää säännöllisesti auki, Hämäläinen sanoo.

Museossa pidettiin kesäkuussa avointen ovien -tapahtuma. Hämäläisen mukaan vastaavanlaista tapahtumaa on mietitty alustavasti myös syksylle. Tällä voitaisiin hänen mukaansa mahdollistaa museossa vierailu hetkellisesti. Museo on suljettu tilapäisesti sisäilmaongelmien takia.

– Säännöllisen työskentelyn kannalta meidän pitää selvittää myös sitä, meinaako henkilökunta olla siellä joka päivä täysiä päiviä.

Museotoimenjohtaja kertoo, että kiinnostus taloa kohtaan on lisääntynyt Seinäjoen Alvar Aalto -keskuksen saaman Unesco-statuksen myötä, vaikkei suojeluskuntatalo kuulukaan maailmanperintökohteen rakennuksiin.

– Minun ja museon toiveena on se, että se saataisiin auki mahdollisimman pian, mutta museo on nyt sidoksissa rakennuksen kuntoon ja siihen, miten säätiö saa kunnostusta edistettyä.

Kun museo saadaan auki, näyttelyitä on Hämäläisen mukaan tarkoitus samalla päivittää.

Rahoittajia etsitään

Satavuotiaan suojeluskuntatalon omistaa Etelä-Pohjanmaan Maakuntasäätiö. Säätiö myös vastaa talon kunnostamisesta. Asiamies Raimo Aukeala kertoo, että säätiö etsii parhaillaan kunnostamiseen rahoittajia. Aukealan mukaan remontin hintalappu ei ole vielä tiedossa, mutta säätiö ei yksinään pysty kattamaan sitä. Hän arvioikin, että kaikkea ei remontoida kerralla.

– Pitää harkitusti suunnitella, mitä tehdään ja missä vaiheessa, Aukeala sanoo.

Suojeluskuntatalo on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja tärkeä osa Seinäjoen ja koko maakunnan historiaa. Museovirasto on listannut suojeluskuntatalon pihapiireineen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Talo on suojeltu rakennussuojelulailla ja kunnostustyöt suunnitellaan yhteistyössä museoviraston ja Aalto-säätiön kanssa.

Sekä Hämäläinen että Aukeala ohjaavat kysymään suojeluskuntatalon kunnosta Etelä-Pohjanmaan Maakuntasäätiön hallitukseen kuuluvalta Jussi Aittoniemeltä.

Aittoniemi kertoo, että talon remontin selvittely- ja suunnitteluvaihe on venähtänyt. Hänen mukaansa talossa pitää tehdä putkiremontti, minkä yhteyteen olisi hyvä yhdistää muitakin korjauksia. Tätä varten on tutkittu talon rakenteita.

– Sisäilmamittauksissa emme ole saaneet sellaisia tuloksia, joissa viralliset viitearvot ylittyvät, mutta toisaalta, siellä on ollut huonon ilman kokemusta ja ei-toivottuja rakenteellisia tuoksuja, Aittoniemi sanoo.

Hänen mielestään kriittisin kohta on ollut piharakennuksen rappausvauriot, sillä halkeamista pääsi vettä rappauksen sisään. Viime syksyn ja kevään aikana rappaus korjattiin ja vaurion eteneminen estettiin. Piharakennuksen julkisivukorjaukseen saatiin avustusta museovirastolta.

Koska rahoitusta vielä etsitään, remontin aikataulu ei ole selvillä. Myöskään tarkkaa kustannusarviota ei vielä löydy. Aittoniemen mukaan syynä tähän on, että esillä on vielä vaihtoehtoisia korjaustapoja.

– Etenkin ilmanvaihdon tehostamisen suhteen mietitään, millä kaikilla ratkaisuilla sitä olisi järkevää viedä eteenpäin.

Aittoniemen mukaan kallein osuus on putkiremontti, jossa puhutaan kuusinumeroisesta luvusta.

Vaikka ulkopuolelta tuleva rahoitus vaikuttaa suojeluskuntatalon remonttiin, Aittoniemen mukaan myös säätiö aikoo käyttää siihen rahaa.

Museon ja säätiön toiveena on, että kaupungin Aalto-keskuksen saama Unesco-status auttaisi löytämään rahoitusta suojeluskuntatalon kunnostukseen.

– Päätoiminen olos on Seinäjoen kaupunginarkkitehti ja tietysti myös kaupungin intressi on se, että saadaa suojeluskuntatalo mukaan matkailumarkkinointiin, vaikkei se suoranaisesti ole Unesco-kohde, Aittoniemi sanoo.

Teksti: Ilkka-Pohjalainen 7.9.2026
Helene Varila
Seinäjoki

Kategoriassa: Uutiset

Luentosarja juhlistaa 100-vuotiasta suojeluskuntataloa

10.9.2026

Seinäjoen suojeluskuntatalo oli arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) ensimmäisiä julkisia töitä. Talo vihittiin käyttöön helmikuussa 1926. Tähän 1920-luvun klassismia huokuvaan kokonaisuuteen kuuluvat myös piharakennukset.

Suojeluskuntatalo 1930. Seinäjoen museoiden kuva-arkisto. 

”Seinäjoen museot tarjoaa juhlavuottaan viettävän suojeluskuntatalon kunniaksi siellä toimineiden järjestöjen historiasta kertovan Seinäjoen suojeluskuntatalo 100 vuotta -luentosarjan. Luennot saivat mukavasti kuulijoita jo keväällä.”, kertoo vs. intendentti Riikka Kaivola-Häyry. Sarjassa oli kolme luentoa keväällä ja sarja jatkuu kolmella luennolla syys-lokakuussa.

Syksyn luentosarjan avaa Turun yliopiston poliittisen historian väitöskirjatutkija, VTM, FM Juho Wilska, jonka luento Näkökulmia 1930- ja 1940-lukujen suojeluskuntiin avaa suojeluskuntatoiminnan ja -järjestön vaiheita 1930-luvulta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Lottamuseon museonjohtaja Saija Ylitalo jatkaa sarjaa luennollaan Lotat yhteiskuntavastuun kantajina, jossa hän tarkastelee lottaliikkeen historiaa sen perustamisesta tähän päivään. Sarjan päättää toimittaja, historiantutkija, FM Pauliina Ylitalon luento Lotat ja aseet, jossa hän kertoo, miksi jotkut lotat tarttuivat myös aseisiin.  

Luentosarjan kevään osuudessa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen väitöskirjatutkija, FM Riku Kauhasen luennoi Suojeluskuntatalot Suomenmaassa. Luennolla kuultiin suojelukuntatalojen lyhyestä parikymmenvuotisesta historiasta. Sarjan toinen luennoitsija oli FT Seija-Leena Nevala, joka kertoi luennossaan Pikkulotat ja sotilaspojat – nuoret isänmaan puolustajat järjestöjen rinnalla toimineiden nuoriso-osastojen maanpuolustustoiminnasta ja niiden roolista sodan aikana kotirintamalla. Kevään osion päätti tekstiilityönopettaja, KM Tuija Juppo luennollaan Lottien käsityöt. Millaisia käsityöohjeita antoi oma järjestölehti?Vuonna 1929 perustetun järjestölehden käsityöohjeiden mukaan tehtiin kymmeniä tuhansia sukkapareja rintamalle. Hän myös pohti järjestölehden ohjeiden luomia merkityksiä.

Myös syksyn luennot striimataan muualla katsottaviksi ajantasaisina lähetyksinä Seinäjoen museoiden You Tube -kanavalla https://www.youtube.com/@seinajoenmuseot. Kanavalla on katsottavissa myös kevään luennot lottien käsityölehdistä sekä pikkulotista ja suojeluskuntapojista. ”Seinäjoen museot on Etelä-Pohjanmaan aluevastuumuseo, ja striimaamalla luennot palvelemme samalla koko maakuntaa”, toteaa museotoimenjohtaja Riku Hämäläinen. Luentojen striimauksesta vastaa Seinäjoen Koulutusyhtymä Sedun Tieto- ja viestintätekniikan lehtori Ari Autio opiskelijoidensa kanssa.

Luennot pidetään Seinäjoen Apila-kirjaston Jaaksi-salissa klo 17 alkaen. Luentojen kesto on noin 1 h. Luennoille on vapaa pääsy ja ne järjestetään yhteistyössä Seinäjoen kaupunginkirjaston kanssa. Luentoja voi seurata myös suorana lähetyksenä striimattuina.

14.9. Näkökulmia 1930- ja 1940-lukujen suojeluskuntiin. Juho Wilska, VTM, FM, väitöskirjatutkija, Poliittinen historia, Turun yliopisto

28.9. Lotat yhteiskuntavastuun kantajina. Saija Ylitalo, museonjohtaja Lottamuseo

5.10. Lotat ja aseet. Pauliina Ylitalo, FM

Alla linkit striimauksiin:

14.9.2026 https://www.youtube.com/live/UGeXusXjQGQ?si=UCthxxXObTMOZabZ

28.9.2026 https://www.youtube.com/live/NIeXkXGAjZQ?si=6NLoPzeUqppMhLjw

5.10.2026 https://www.youtube.com/live/USKeo2hlg5Y?si=-33Ta96yPD3I6OqB  

Lisätietoja: Riikka Kaivola-Häyry, vs. intendentti, riikka.kaivola-hayry@seinajoki.fi, 044 470 0458

Kategoriassa: Uutiset

Matti Laurilan Ukko-Mauser esiteltiin yleisölle

17.6.2026

Suojeluskunta-ja Lotta Svärd -museolla oli avoimet ovet keskiviikkona 10.6.2026 ja esillä oli myös muuramelaisen Esko Kokon museolle lahjoittama Matti Laurilalle kuulunut Ukko-Mauser puisella kotelolla.  Esko Kokko oli saapunut paikalle puolisonsa kanssa ja kertoi aseen historiasta museotoimenjohtaja Riku Hämäläiselle mainiten sen kuuluneen ensin isä-Matti Laurilalle mutta hänen kaaduttua Länkipohjan taistelussa se oli siirtynyt eversti Matti Laurilalle.

Hänen äitinsä täti Eeva Laurila asuivat kesät Savolan saaressa ja he olivat paljon tekemisissä Matti ja Eeva Laurilan kanssa. Hän kertoi saaneensa kerran määräyksen soutaa saaresta maihin ja noutaa paikallisesta Alkosta Matti Laurilan tilauksen vaikka oli silloin alaikäinen. No, pienellä paikkakunnalla voitiin tuolloin käyttää aitoa maalaisjärkeä, jotta tuote saatiin sovitusti perille.

Esko Kokko otti jo keväällä 2024 yhteyttä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki yhdistykseen ja tarjosi Matti Laurilalle kuuluvaa Ukko-Mauseria luovutettavaksi Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolle. Hänellä on ollut myös Matti Laurilalle 70-vuotislahjana annettu eteläpohjalaisten miesten lahjoittama pystykorva-kivääri. Lahjassa ollut laatta vain on matkan varrella hävinnyt, joten ase on toimitettu Riihimäelle hävitettäväksi. Näin meinasi käydä myös Ukko-Mauserille mutta viime tipassa se saatiin pelastettua. Se oli jo matkalla huutokaupattavaksi. Onneksi sentään ehdimme saada sen pelastettua museolle.

Asia jäi keväällä 2024 kesken kun museon piti selvittää aseiden säilytysmahdollisuudet ja tarvittavat luvat. Ase toimitettiin sitten ensi Jyväskylän poliisiasemalle ja siirrettiin sitten Seinäjoen poliisiasemalle. Museolla on sittemmin käynyt asetarkastaja ja luvat aseiden säilyttämiseen lukitussa lasivitriinissä ja asehuoneessa ovat nyt kunnossa ja amanuenssi Nina Takalan mukaan Matti Laurilan Ukko-Mauser oli mahdollisuus saada nyt esille.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon ”Avoimissa ovissa” oli tarjolla myös Etelä-Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksen valmistamaa kirkasta kasviskeittoa ostettavaksi ja nautittavaksi paikan päällä sekä myyntiin. Kauppa kävi hyvin ja keitto maistuikin hyvin. Jokainen halukas sai myös lahjaksi Juhani Lanton kirjan Kytösavun mailta – Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944.

Kategoriassa: Uutiset

Popup-tapahtuma museolla 10.6.2026

28.5.2026

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo järjestää popup-tapahtuman 10.6.2026. E-P:n Lottaperinne valmistaa museon pihassa kenttäkeittimessä kirkasliemistä kasviskeittoa, jota myydään klo 11 lähtien.

Annos ruisviipaleen kanssa 5 euroa. Kotiin ostajat, omat astiat mukaan.

Tervetuloa aloittamaan kesäkausi.

Kategoriassa: Uutiset

  • 1
  • 2
  • 3
  • …
  • 22
  • Seuraava sivu »

Viimeisimmät uutiset

  • Syyskokous 16.11.2026
  • Suojeluskuntatalon remontti viivästyy
  • Luentosarja juhlistaa 100-vuotiasta suojeluskuntataloa
  • Matti Laurilan Ukko-Mauser esiteltiin yleisölle
  • Popup-tapahtuma museolla 10.6.2026

Arkisto

Vieraile myös facebook-sivuillamme