Puolustusvoimat vietti jääkäreiden kotiinpaluun 105-vuotisjuhlaa Vaasassa 24.–25.2.2023. Juhlallisuuksiin kuului paraatikatselmus, ohimarssi, kalustoesittely ja konsertti. Jääkäreiden kotiinpaluun 105-vuotisjuhla järjestettiin yhdessä Puolustusvoimien, Jääkäripataljoona 27 -perinneyhdistyksen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä Vaasan kaupungin kanssa.

Saksassa vuosina 1915–1918 sotilaskoulutuksen saaneet jääkärit loivat osaltaan pohjan nykyaikaisten Puolustusvoimien synnylle ja muodostivat merkittävän osan talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan aikaisesta päällystöstä. Jääkärit palasivat koulutuksesta Vaasaan helmikuussa 1918.

Juhlat aloitettiin perjantaina MPK:n Pohjanmaan soittokunnan kirkkokonsertilla Vaasan kirkossa. Konsertissa esiintyivät soittokunnan lisäksi solisti Mika Nisula ja Pohjois-Suomen reserviläiskuoro. Soittokuntaa johtivat Puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävästä eläkkeelle jäänyt ja sen jälkeen MPKn vapaaehtoisten maanpuolustussoittokuntien verkostoa rakentanut Elias Seppälä ja Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston trumpetinsoiton opettaja ja MPK Pohjanmaan soittokuntaa johtava Arto Panula. Konsertin juonsi sekä suomeksi että saksaksi Jääkärisäätiön yhteysupseerina toimiva saksalainen reservin everstiluutnantti Mark Arentz. Tervetuliaissanat lausui Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja puolustusministeriön kansallisen puolustusyksikön johtajan tehtävistä siirtynyt prikaatikenraali evp Antti Lehtisalo. 

Ohjelma koostui vanhoista ja arvostetuista Jean Sibeliuksen, Oskar Merikannon, Richard Wagnerin ym. säveltämistä marsseista ja muusta sotilasmusiikista. Tenori Mika Nisulan tulkinta laulamistaan kappaleista sai juontaja ylistämään häntä Teuvan Pavarottiksi. Yli 40-henkisen Pohjois-Suomen reserviläiskuoron esitys oli väkevää mutta samalla raikasta kuoron keski-iän ollessa huomattavan nuorta. Heidän ensimmäinen esityksensä Jean Sibeliuksen säveltämä Isänmaalle tuli kirkon parvelta ilman soittokunnan säestystä, mikä aiheutti raikuvat ablodit lähes 900 henkisen kirkkoväen keskuudessa. Taputuksista ei meinannut sitten tulla loppua kun he esittivät viimeiseenä Sibeliuksen Finlandian. Lopuksi laulettiin yhteisesti kansallishymnit saksaksi Joseph Haydn: Das Lied der Deutschen ja suomeksi/ruotsiksi Fredrik Pacius: Maamme.

Paraatikatselmus järjestettiin Vaasan kauppatorilla ja ohimarssi Vaasanpuistikolla, marssisuunta kohti Sisäsatamaa. Ohimarssiin osallistui jalan marssivan joukon lisäksi Porin prikaatin moottoroitu osasto. Paraatikatselmuksen suoritti ja ohimarssin vastaanotti Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. Paraatijoukkoja komensi Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Vesa Valtonen. Kenttähartauden katselmuksessa piti kenttärovasti Risto Katila Porin prikaatista. Musiikista vastasi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjanmaan soittokunta.

Paraatiin osallistuivat Puolustusvoimista jääkäriperinteitä vaalivat Porin prikaatin joukkoyksiköt: Pohjanmaan jääkäripataljoona, Satakunnan jääkäripataljoona, Satakunnan tykistörykmentti, Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoona ja Varsinais-Suomen huoltopataljoona. Porin prikaatin joukkojen lisäksi paraatiin osallistui reserviläisistä koostuva Pohjanmaan maakuntakomppania, suomalaisten ja saksalaisten reserviläisjärjestöjen osasto sekä maanpuolustusjärjestöjen lippulinna. Juhlapäivän päätti seppeleenlasku Jääkäripatsaalle.

Koosteen paraatista voi katsoa https://ilkkapohjalainen.fi/videot

Timo Sysilampi

Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotisjuhlaa vietettiin Tammisunnuntaina 29.1.2023 Tampereella. Päivä alkoi messulla Tampereen Tuomiokirkossa kello 10, jossa saarnan piti tuomiorovasti Olli Hallikainen. Alkusanat lausui Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Koskela. Mieskuoro Kelot esiintyi johtajanaan Jussi Tamminen. Jumalanpalveluksen päätteeksi tuomiorovasti Olli Hallikainen lähetti seppelpartiot Narvan marssin tahdissa.

Buffet-lounas tarjoiltiin kello 12 Tampereen Suomalaisella Klubilla ja varsinainen Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotisjuhla aloitettiin kello 13 samassa paikassa salintäyteisen eli noin sadan kutsuvieraan voimin. Aluksi kuultiin Vapaussodan Perinneliiton kunniamarssi Vapauden Marssi, jonka on säveltänyt Tommi Suutarinen. Tervehdyspuheen piti perinneliiton puheenjohtaja Tapani Tikkala tuoden esiin liiton historiaa vapaussodan synnystä 105 vuotta sitten ja liiton perustamisen alkuajoista 30 vuotta sitten aina nykypäivään saakka.

Arvokasta juhlaa kevensi lauluillaan aina välissä Poikakuoro Pirkanpojat johtajanaan Jouni Rissanen. Kuoro koostui noin 20 pojasta, joista osalla oli äänenmurros jo mennyt ohi ja laulu siksi lähes kuin mieskuorossa. Ennen juhlapuhetta kuoro esitti Jean Sibeliuksen säveltämän ja Heikki Nurmion sanoittaman Jääkärimarssin ja juhlapuheen jälkeen Sillanpään marssilaulun, jonka on säveltänyt Aimo Mustonen ja sanoittanut Frans Emil Sillanpää.

Juhlapuheen piti professori Martti Häikiö. Hän aloitti lainauksella: ”Akateemikko Eino Jutikkala: Vaikein askel kansakunnan syntymässä astutaan itsenäisyyden julistamisen ja itsenäisyyden välillä. Tätä askelta nimitetään Suomen historiassa vapaussodaksi. Sana kertoo vain osatotuuden siitä mitä tapahtui vuonna 1918, mutta ilmaisee sodan pysyvän lopputuloksen.” Varsinaisen puheensa yksi kokokohta oli esitys: ”Vapaussodan perinneyhteisöjen yhteisenä tavoitteena voisi olla Vapaussodan historiapuiston aikaansaaminen. Sitä kohti edettäisiin pienin askelin, aluksi Vapaussodan laajan perinneyhteisön, tukijoiden ja sijaintikunnan tai -kaupungin omin voimin. Ehkä jonakin päivänä valtiovallan tukemana ja ylläpitämänä. Rahoituksen kannalta tällaisissa hankkeissa on kaksi varsin erilaista vaihetta: perustaminen ja ylläpito. Alusta lähtien on syytä ajatella, miten paikka pidetään yllä vuosikymmenten perspektiivissä”.

Tervehdykset juhlaan toivat: kansanedustaja Veijo Niemi (Eduskunta), evl Tommi Marttinen (Puolustusvoimat), kaupunginhallituksen 2 vpj. Kalervo Kummola (Tampereen kaupunki), tuomiorovasti Olli Hallikainen (Tampereen seurakunta), pj. Matti Soini (Vapaussoturien Perinnesäätiö).

Juhlassa julkistettiin perinneliiton 30-vuotishistoriikki ja paljastettiin perustamiskokouksesta kertova muistolaatta. Liitto perustettiin Tampereen Suomalaisella Klubilla Tammisunnuntaina 30.1.1993. Muistolaatan paljastivat liiton edellinen toiminananjohtaja Arja Alkman yhdessä dosentti Mikko Uolan kanssa.

Päätössanat lausui perinneliiton kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaari. Hänelle luovutettiin juhlassa perinneliiton pienoislippu numero 2. Ensimmäinen pienoislippu jää liitolle. Juhlatilaisuus päätettiin Poikakuoro Pirkanpoikien ja yleisön laulamaan Maamme-lauluun.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin keskiviikkona 23.11.2022 Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla. Paikalla oli 9 henkilöä joko oman taustayhteisön edustajana tai henkilökohtaisesti.

Avaussanoissaan puheenjohtaja Timo Sysilampi palasi viimeisimpiin yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien järjestämiin tapahtumiin. 5.10.2022 oli ”Sotilaan pitkä tie kotiin” -luentotilaisuus Seinäjoen kaupungin Valtuustosalissa järjestäjänä Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys. Luennon piti rajavartijamestari evp Mika Albertsson sankarivainajien etsintäryhmä Taipaleesta, joka on tuonut yli 300 sankarivainajaa Karjalankannakselta. Kyseessä oli Albertssonin viimeinen luento tästä aiheesta ja sikälikin ainutlaatuinen tilaisuus, jonka Albertsson oli nimennyt kunniatehtäväkseen. Tilaisuuteen osallistui lähes sata henkeä.

Lottajohtaja Fanni Luukkosesta on valmistunut kauan odotettu henkilökuvadokumentti Sotalotta: Fanni Luukkonen Lotta Svärdin johtajana 1929-1944. Dokumentin on käsikirjoittanut dokumentaristi ja sotakamreeri Raimo Salo ja se sai ensi-iltansa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa 9.11.2022. Paikalla oli runsaat 50 kuulijaa.

Samana päivänä dosentti Lassi Saressalo piti Apila-kirjaston Jaaksi-salissa luennon Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoamisesta, josta tuli helmikuussa kuluneeksi 80 vuotta (Suomen kaukopartiotoiminnan suurin yksittäinen tehtävä). Jussi Orrenmaa oli yksi osanottajista, ja hän on kertonut kaukopartiomatkasta. Hän toimi kuuluisan kaukopartiojohtajan, Mannerheim-ristin ritari Ilmari Honkasen lähettinä. Tilaisuuteen osallistui noin 70 kuulijaa.

Kolmas samana iltana järjestetty luento oli tietokirjailija Kari Kallosen luento partisaaneista Hotelli-ravintola Alman Pollarin talossa. Tilaisuuden järjesti Hotelli-ravintola Alma yhteistyössä alueen reserviläisjärjestöjen kanssa. Luentotilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä henkilöä.

16.11.2022 oli Tarinailta asekätkennästä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla. Järjestelyissä Seinäjoen reserviläisjärjestöt sekä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Pertti Kuoppala Seinäjoelta kertoi isänsä Jaakko Kuoppalan muistiinpanojen ja -muistojen pohjalta Seinäjoen tapahtumia asiassa. Jaakko Kuoppala oli pidätettynä ja linnassa ko. asian vuoksi. Ari Kivimäki kertoi isänsä Jaakko Kivimäen vaiheista asekäntentään liittyen ja Martti Hallasuo kertoi lisäksi paappansa Leo Hallasuon osallisuudesta asekätkennässä Helsingissä. Paikalla 40 kuulijaa.

Normaalien kokousasioiden eli toimintasuunnitelman vahvistamisen, tulo- ja menoarvion hyväksymisen sekä liittymis- ja jäsenmaksuista päättämisen lisäksi valittiin kokouksessa erovuorossa oleva yhdistyksen puheenjohtaja Timo Sysilampi uudelleen puheenjohtajaksi ja yhdistyksen hallituksen erovuoroiset jäsenet  Mika Hakanpää, Martti Hallasuo, Hannu Ilolakso ja Raimo Latvala uudelleen hallitukseen. Hallituksen vanhoina jäseninä jatkavat Timo Fors, Risto Känsälä, Kaisu Norrbacka ja Seppo Peltola.

Toiminnantarkastajiksi valittiin edelleen Marko Pänkälä ja Kyösti Kaminen sekä varatoiminnantarkastajiksi Pekka Piispanen ja Mika Rautio.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry:n syyskokous pidetään Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla os. Kauppakatu 17, Seinäjoki keskiviikkona 23.11.2022 klo 18.00.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (11 §).

Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.

Tervetuloa

Hallitus

Tarinailta asekätkennästä 16.11.2022 Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla. Ennen omakustanteisia kahvia kello 17.30 voi tutustua valokuvanäyttelyyn Matti Laurilan elämästä piharakennuksessa. Järjestelyissä Seinäjoen reserviläisjärjestöt sekä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Pertti Kuoppala Seinäjoelta kertoo isänsä Jaakko Kuoppalan muistiinpanojen ja -muistojen pohjalta Seinäjoen tapahtumia asiassa. Jaakko Kuoppala oli pidätettynä ja linnassa ko. asian vuoksi. Martti Hallasuo kertoo lisäksi isänsä osallisuudesta asekätkennässä.